*

Jouni

Kaikki blogit puheenaiheesta Systeemiajattelu

Tekoälyn ja systeemitieteen tohtori tyrmättiin Tekoälyaika-hankkeesta

 

Suomi aloitti kuukausi sitten suurella hehkutuksella hankkeen saada maa jopa maailman kärkimaaksi tekoälyssä. Pääministeri Juha Sipilä mainosti sitä EU:n johtaville elimillekin. Tekoälyä 30 vuotta ohjelmoineena halusin antaa omaa panostani aiheeseen tuntien vastuuta ja haasteena valtavan hypetyksen, käsittämättömät tarinat, mitä täälläkin blogissa on ihan syystä kritisoitu. Tekoäly tekee meidät kaikki työttömiksi, niinkö se on?

Sote seisoo nyt liikennevaloissa: mitä väriä sille näytetään?

 

Vaikka kansa varmaankin vihaa prosessikaavioita, esitän SOTE:sta lohkokaavion, joka kertoo värikoodein mitä voi tapahtua. Parhaimmillaan projekti etenisi kuin "junan vessa" vihreässä aallossa, mutta tässä ajelussa mikään ei ole mahdotonta. YLE:n Merikanto on kertonut taustoja, sekä monet kirjoittajat näillä sivustoilla.

Jos hanketta hoitaisivat analyyttiset systeemiosaajat, he osaisivat pilkkoa kuvaa pienempiin kokonaisuuksiin ja sitten neuvotella osapuolten kanssa kestävät ratkaisut. Poliitikoilla ongelmana on uskottavuuden säilyttäminen eri suuntiin.

Tieteen ja tiedepopulismin välinen taistelu näkyy mediassa pelottavana

Jälleen kerran Talouselämä herkuttelee tekoäly-hirvityksillään.

Tekoäly näyttää olevan kuin vipuvarsi, joka heittää kirjoittajansa nirvanaan, glooriaan nauttimaan elinikäisistä rikkauksista. Näinkö se menee? ... ainakin populistin mielestä.

TIVI - lehti viestii IT - alan masentavasta tilasta

Ihanteellinen asenne työhön vai nääntyminen ikävyyteensä?

Työhön ja ympäristönsä palvelemiseen voi suhtautua monella tavalla. IT-ala on aina ollut intoverteimmistä päästä (itsekin myönnän syyllistyneeni siihen) ja kun siihen on sekoittunut oman edun tavoittelua ja hyvävelijärjestelmää, ollaan jo aika lähellä happamuuden maksimia.

Miksi Suomi on alisuoriutuja monilla sektoreilla?

Porin Suomi Areenalla on tällä viikolla kymmeniä keskusteluja Suomen tilasta. USA:ssa uransa työskenneelleenä prof. Bengt Holmströmillä on näkökulmaa siihen: "Voi sanoa, että Suomi on tällä hetkellä ylikoulutettujen alisuorittajien maa. On raaka-aineita ja kokkeja, mutta arvokkain resepti, huipputekniikka, on vanhentunut."

Mitä voimme oppia hallituskriisistä?

Kekkosen vallan aikaan yliopistoissa harrastettiin jonkin verran kybernetiikkaa. Sodan jälkeen Suomi tarvitsi suunnittelutaloutta hoitaakseen sotakorvaukset itärajan taakse. Se oli yksi käytännön syy siihen.

Yrjö Ahmavaara tuli tällä alalla tunnetuksi mm. kirjallaan Yhteiskuntakybernetiikka. Hän toi oppia maailmalta, missä pidettiin laajoja konferensseja ja olihan Chilessä maan kattava suunnittelujärjestelmänsäkin presidentti Allenden aikoihin. Minä haluan palauttaa tämän tiedon kunniaansa.

Voidaanko terrorismi poistaa kokonaan?

Suurin osa median kirjoituksista jää syy-seuraus-analyysin tasolle. Ajatteluun kuuluu melkoinen määrä muitakin mahdollisuuksia, joita tavallinen kansalainen ei heti tule käyttäneeksi. Selittämisen päätapoja on yhdeksän.

 

Oheisessa videossa (56 min) pohdin millä ajattelun ja selittämisen tavoilla terrorismia saataisiin kuriin tai kokonaan poistettua. Ripaus idealismiakin on mukana, sillä maailma on se mikä se on. Terrorismi lähtee sieltä, missä kurjuus on maksimaalista tai kiihotus on voimallisinta.

Riitelystä rakentavaan yhteiskuntakehitykseen; ekosysteemi-keskeinen ajattelu

Politiikan kieli on tänä vuonna muuttunut radikaalisti. Tunteiden kuumetessa järjelle jää yhä vähemmän tilaa.

Huolimatta kaikesta "höyryämisestä", mikä esimerkiksi Ranskan presidentinvaaleja nyt vuorostaan sumentaa, tuon esille järkevää, analyyttistä ja ihmistä kunnioittavaa näkemystä sekä metodologiaa, missä parhaiten tiede ja tietämys auttavat yhteiskunnan toipumista kohti sen alkuperäistä tavoitetta, mikä on palvelujen tasapuolinen tarjoaminen niitä tarvitseville.

Onko taloustiede tiedettä, ja onko se Nobelin arvoista?

 

Arvostan prof. Bengt Holmströmiä hänen suorapuheisuutensa ja loogisuutensa ansiosta. Hän on linjannut yliopistojen tilannetta kuusi vuotta sitten (2010) aivan kuten sen itsekin silloin tuoreena tohtorina näin. Valitettavasti niiden tilanne on laman oloissa entisestään pahentunut. mistä molemmat olemme huolissamme.

Uusi opetussuunnitelma on kovin paperin makuinen

Koulun uusi opetussuunnitelma, OPS2016, puhuttaa kovasti. Olen tutkinut sitä eri puolilta muutamaan otteeseen yliopistotoimeksiantoina tärkeimpiä verrokkimaita selvitellen.

Systeemiajattelun edistäjänä tarjosin siihen samanlaista otetta, mikä tulee esille USA:ssa tietyissä opetussuunnitelmissa alkaen jo 5-vuotiaista. Siellä koulutus aloitetaan mieluusti ajattelun malleista.

Englannissa perusopetus on standardoitu ja tuotteistettu pitkälle, mikä takaa valmistuvilta nuorilta samanlaiset valmiudet.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä