*

Jouni

Kaikki blogit puheenaiheesta Rakkaus

Ideologiat pois mun makuuhuoneesta

Polyamoria-käsitteeseen tutustuin muistaakseni ensimmäistä kertaa Profane Existence-lehdessä vuonna 2003 julkaistusta artikkelista. Skenen kehitystä Suomessa olen seurannut miltei alusta asti. Tietääkeni Suomen ensimmäinen polyamoriatapaaminen järjestettiin Helsingin Prideillä kesällä 2005. Tähän en osallistunut, mutta olin pari kuukautta myöhemmin yksityisasunnossa järjestetyssä jatkotapaamisessa, sekä seuraavan vuoden Prideillä järjestetyssä tapaamisessa.

Jalkapuuhun vihkijät ja vihityt – vai rakastettaisiinko?

Huomenna keskiviikkona 13.9.2017 pastori Kai Sadinmaa kantaa jalkapuunsa Kallion kirkolta Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin eteen Bulevardi 16:een. Hänen vihkimänsä aviopari aikoo istuutua puolelta päivin seuraksi rangaistuslaitteeseen.

"Rakkautta, rakkautta vaan" - eli neuvoa juhannus-pareille!

Käsityksemme parisuhteesta on kulttuuriperimän ja kasvatuksemme tulosta, eikä se vastaa nähdäkseni todellisuutta ja aikamme psykologista käsitystä ihmisestä.

Menemme usein naimisiin hurmostilassa, jolloin emme voi ikinä ajatella edes pettävämme aviopuolisoa. Todellisuus iskee kuitenkin kovaa vastaan jos parisuhteen hoito lyödään laimin jomman kumman tai molempien osapuolten toimesta. Ei parisuhteeseen tai varsinkaan naimisiin kannata mennä, jos kumppanin kanssa ei voi olla avoin vanhoista tunnekokemuksista.

Huumekuolemaan liittyvä suru pysähdyttää

Olen työssäni kohdannut paljon surua, joka liittyy läheisen kokemuksiin, kun tuttava, ystävä tai vaikkapa perheen jäsen painii huumeriippuvuuden kanssa. Huumekuolema ja siihen liittyvä surun käsittely on omaisille monesti vielä vaikeampaa kuin itse päihderiippuvuus. Asiaa ei yleensä tohdita ottaa esille edes perhepiirissä saatikka sanoa julkisesti. Sain tänään olla haastattelemassa huumeisiin kuolleen pojan isää Marko Luukkasta vanhemmuuteen liittyvästä menetyksestä, riittämättömyyden ja voimattomuuden tunteista Päihdepäivät 2017 Open Stagella.

Avoin synttärikortti Pekka Haavistolle

Onneksi olkoon tänään 59-vuotissyntymäpäivänäsi, Pekka!

Sinulla ei ole nyt pyöreä vuosipäivä, mutta meillä kahdella, Sinulla ja minulla, on – parikin! Tänä keväänä tulet olleeksi osana elämääni 40 vuotta. Enimmän aikaa olet saanut olla autuaan tietämätön siitä. Ja voit olla edelleenkin, jos jätät lukematta seuraavan tarinan ”yhteisestä taipaleestamme”.

1970-luku

Hyvikset, pahikset ja tuumaukset heistä

Kuka on hyvä ihminen? Voidaan ehkä paremmin kysyä, kuka meistä ei ole omasta mielestään hyvä? Meitä hyviksiä on todella paljon. Hyvän ihmisen mielestä uhri on aina keskiössä kuten siihen liittyvä säälikin, mutta kun tarkastellaan hieman paremmin, paljastuu omakehun olevan lähes yhtä tärkeä ("minä olen hyvä, mutta tuo kanssasuomalainen on kyllä aivan kauhea"). Itseensä tyytyväinen hyvis ei ole pelkästään pelastaja ja maailman kaikkien uhrien suojelija.

Aivot narikkaan

 

Opettelin jo lapsena aivon hallinnan perusteita. Kun pelotti, laitoin kasetilta iltakertomuksen soimaan, josta sekoitin aivoihini uuden mukavan sävelen. Tai jos joku kappale ei tuntunut sopivalta päässä, lauloin itselleni turvallista hengellistä laulua, jolla sotkin aivoni taas itselleni turvalliselle alueelle.

Kerään informaatiota aivoihini ja jotkut tiedot tai viestit saattavat pelottaa minua, jos ne eivät sovi aikaisempaan informaatio kokonaisuuteen tai ovat epäselviä.  

En ikinä jätä sinua tyhjän päälle

 

Jos se ei ole rikki älä yritä korjata sitä. Jos se tarvii ruuvimeisseliä älä käytä lekaa. Kun se tarvii lekaa älä käytä ruuvimeisseliä...

Postin jakamiseen tarvitaan posteljooneja, nurmikon leikkuuseen puutarhureita tai innokkaita pihan omistajia ja vanhusten hoitoon tarvitaan sairaanhoitajia.  

Hyvän jutun kirjoittamiseen tarvitaan jonkin sortin ammattilaista...ja silti kaikkia mainittuja hommia tekee kuka sattuu nykyään.

Yhteiskunta on rakennettu itsepetoksen varaan

Elisa Aaltola saattaa hyvinkin olla Suomen paras esseisti. Ei hän ole sellainen tyylitaituri kuin Antti Nylén tai Pentti Linkola, mutta hän on älyllisesti niin ylivertainen, että jopa minun huomioni kiinnittyy kerrankin siihen mitä sanotaan eikä siihen miten sanotaan.

Rakkauden nimissä

Suomessa kuulee nykyään mitä erinäisempää puhetta rakkaudesta. Monet julistavat rakkauden voittoa ja useista rakkaus riittää tekemään asioista suloista, kaunista ja aitoa. Lukemattomilta toimittajilta, järjestöihmisiltä, julkisuuden henkilöiltä ja politiikoilta kuulemme, miten rakkauden on oltava mahdollisimman vapaata ja mahdollisimman rajoittamatonta. Heistä tuo kahden aikuisen ihmisen välinen ihanan jalo tunne murtaa kaikki esteet, muurit ja vastustuksen tieltään, ja nostaa itsensä ihmisten onnen keskipisteeseen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä