*

Jouni

Kaikki blogit puheenaiheesta Kielikoulutuspolitiikka

Ruotsin ja Suomen kielitilanteet tyystin erilaisia

Yle uutisoi eilen 24.6.2017 suomen kielen ja suomenkielisten tilanteesta Ruotsissa. Uutisten taustalla ovat muun muassa tutkijoiden ja Ruotsin suomalaisen opettajaliiton tekemät havainnot suomen kielen aseman heikentymisestä läntisessä naapurimaassamme, missä suomen kieli on yksi virallisista vähemmistökielistä. Esimerkiksi ruotsinsuomalaisten oppilaiden ja opettajien suomen kielen puhumista rajoitetaan. Tämän on havaittu olevan varsin systemaattinen trendi Ruotsissa viimeisten vuosien aikana.

Taantumasta selvitään vain koulutukseen panostamalla

Eduskuntavaalit käytiin koulutusvaalien hengessä. Kouluilla, oppilaitoksilla ja yliopistoilla ei ollut muuta kuin ystäviä vaalikeskustelujen aikana. Hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen todellisuus näyttää hyvin toisenlaiselta. Keskiviikkona kerrottiin, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus aikoo leikata opetuksesta, tieteestä ja koulutuksesta 541 miljoonaa euroa. Näitä leikkauksia ei digitalisaatioon panostamalla kompensoida, varsinkin, kun nytkään monessa kaupungissa ole riittävästi varoja edes ajanmukaisten tietokoneiden hankkimiseen kaikkiin kouluihin.

Sanat, teot ja koulutus

Koulutuspoliittinen keskustelu on juuttunut yksittäisiin asiakysymyksiin, vaikka vaikeina aikoina tarvitaan nimenomaan kokonaisnäkemystä.

#koulutuslupaus - jos tulen valituksi eduskuntaan

Yliopistojen ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden #koulutuslupaus-eduskuntavaalikampanja on käynnistynyt. Ehdokkaana kannan korteni kekoon seuraavin työlupauksin, jos tulen valituksi eduskuntaan:

TÄRKEITÄ TAVOITTEITA KAIKILLE KOULUTUSALOILLE YHTEISESTI

  • Koulutuksen määrärahoista ei enää leikata. Valtionosuuksia vahvistetaan.

  • Opettajan ammattinimike on suojattava lailla. Opettaja-nimikettä saisi käyttää vain henkilö, joka on suorittanut asetuksessa vaadittavat opettajan pedagogiset opinnot.

Onko Raasepori nollakielinen kaupunki?

Raaseporin sivistyslautakunta on hyväksynyt äänin 6-4 ehdotuksen, jonka mukaan vuoden kuluttua toinen kotimainen kieli aloitetaan A1-kielenä jo peruskoulun ensimmäisellä vuosiluokalla. Tämä tarkoittaisi, että jokainen ruotsinkielinen pakotetaan opiskelemaan suomea ensimmäiseltä luokalta alkaen ja jokainen suomenkielinen pakotetaan opiskelemaan ruotsia ensimmäiseltä luokalta alkaen.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä